Kupleron hankintaopas laitesukellukseen

Taso 4,
Oma tuplasetti

• Miksi en ostaisi sinkkusettiä?
  • Kupla vuokraa laadukkaita sinkkusettejä
  • Suomisukelluksessa tuplasetti on mukava, joten päätynet sellaiseen kuitenkin tulevaisuudessa
• Miksi en ostaisi takkiliiviä?
  • Vaikea pysyä hyvässä trimmissä
  • Aina kun jotain hajoaa, koko homma menee vaihtoon tai huoltoon. Kuplassa suositussa (=kaikki joilla ei ole rebeä sukeltaa näin) backplate+harness+wing:ssä voi itse helposti vaihdella osia tarpeen mukaan
  • Ei käytännössä toimi tuplapulloille. Backplaten kanssa sinkun ja tuplien välillä pitää vaihtaa wing, ja kaikki muu säilyy samana.
  • Älä haksahda komboliiveihin joita mainostetaan sekä sinkuille että tuplille. Nämä ei toimi käytännössä.

Leikkuri

• Pieni lyhytteräinen puukko on riittävä. 
• Erillinen cutter on kätevä, ehkä paras malli on Trilobite. Varo hyvin halpoja cuttereita, niissä on usein niin pehmeät/ohuet terät että menevät kerrasta pilalle hihnastoa leikatessa. 
• Toisena leikkurina pieni Dirzonen puukkomallinen leikkuri
• Jättiveitsellä et tee mitään Suomessa, mutta jos sellaista tarjotaan niin voit ostaa Norjan reissua varten.
• Kokeile leikkurisi käyttö esim. ylijääneeseen hihnan pätkään että tiedät miten se toimii käytännössä.

Regulaattorit

• Joku riittävän yleinen, mihin saa varaosia ja jotka on helppo huoltaa (ei jätä Suomessa jäljelle kuin Apeksit, mutta mikä vaan niiden malli käy)
• Apeksit yleisiä Kuplassa.
  • Tuplissa DST+5 + XTX50 toimii ehkä parhaiten.
• Mikä Apeksin regu sitten on paras ja kannattaa hankkia?
  • Regusettejä myydään annostajan mallinimen mukaan (esim. XTX50)
    • settiä rakentavalle kiinnostavampaa on 1. vaiheen alentajan malli.
  • 1. vaiheiden eli alentajien malleja on mm. DS4, DB4, DST, TEK3. 
  • Apeksin alentajien tärkeimmät käytännön erot liittyvät siihen miten monta LP ja HP letkun lähtöä niissä on mihinkin suuntaan.
    • Tämä määrää sen miten letkut saa reititettyä tuplasetissä.
      
  • DST alentajassa LP letkut kiinnittyvät pyörivään turrettiin joka kääntyy mukana kun vedon suunta muuttuu esim. kaasujakotilanteessa eikä letku mene tiukalle kinkille. 
  • Sisäisesti ja suorituskyvyltään alentajat ovat käytännössä sama laite (paitsi FSR jossa vaihdettava popetin vastinpinta, aiheuttaa enemmän ongelmia kuin hyötyä)
  • Paras malli on makuasia, mutta kohtalainen konsensus vallitsee siitä että 1. vaiheen alentajista parhaan letkujen reitityksen tuplasetissä tarjoaa DST jossa lisävarusteena 5. LP lähtö turretin päädyssä (DST+5). 
    • DST on mallina muutenkin monipuolinen ja toimii hyvin sinkkusetissä, tuplissa ja stagessa.
    • Silti myös DS4 toimii käytännössä oikein hyvin, on halvin ja yksinkertaisin. Tuplasetissä letkuihin tulee vähän tiukempia mutkia kuin DST+5:lla mutta se on lopulta lähinnä kosmeettinen ero.
  • 2. Vaiheen annostajissa on käytössä alentajia vähemmän eroja.  Nykyisistä malleista XTX50 sisältää herkkyyssäätöruuvin, XTX40 sitä ei ole. Hyvin säädetty XTX40 toimii oikein hyvin.  
  • Sisäisesti Apeksin malleissa on ylipäätään vähäiset erot.  Kaikkia lukuisista malleista ei mainittu mutta tässä mainittuja kalliimmat mallit eivät tuo hinnan vastineeksi juurikaan lisäarvoa sukeltamiseen.
  • Jos ostaa setin jossa XTX50 annostajat ja DST, DS4 (tai ehkä DB4) alentajat on osille varmasti käyttöä vaikka sukellusharrastus etenisi miten pitkälle tahansa. Lisäksi jälleenmyyntiarvo on tarvittaessa hyvä.
• Suomen oloissa käytetään kuivakammioisia jäätymissuojattuja alentajia. Kuplassa yleisessä JJ-CCR rebessä on suojaamaton US4 alentaja, mutta täysin eri käytössä.  Niitä tai muita suojaamattomia ei siis pidä käyttää kylmissä vesissä tavalliseen avoimen kierron sukelluskäyttöön vaikka joku myisikin.
• Jos aikoo käyttää sähköistä langatonta painemittaria tuplasetissä kannattaa se huomioida alentajaa valitessa.  Tämäkin liittyy letkujen reititykseen ja siihen mihin paineanturin saa asennettua.  DST+5 on tässäkin hyvä mutta DS4 ei oikein toimi. Tek3 ja DB4 kahdella HP portilla puolestaan toimivat.  Sähköinen painemittari on monien mielestä turhake jonka hankintaa ei tarvitse priorisoida. 
• Kun on omat regut, pitäisin yhden varasuukappaleen aina laatikossa siltä varalta, että se tarttee vaihtaa. Helppo homma, jolla pelastaa oman tai kaverin sukelluksen 🙂
• Käytetty?
  • Milloin huollettu? 
    • Huollossa vaihdetaan käytännössä kaikki kuluvat osat ja ammattimaisen huollon jälkeen regusetti on toiminnaltaan uudenveroinen.
    • Suositeltu huoltoväli on esim. 2 vuotta tai 100 sukellusta. 
    • Monet huoltavat Apeksin reguja itse erinomaisin tuloksin. 
      • Periaatteessa itse saa huoltaa kuitenkin vain omaan käyttöön. 
    • Käytettyjen sopivia hintoja miettiessä kannattaa laskea valtuutetun ammattilaisen huollon hinta käytetyn hintapyynnön päälle ja verrata sitä uuden hintaan. 
    • Hyvästä huollosta (esim. regu.fi) saa myös tarkastus- ja testiraportin regusetin toiminnasta.
  • Näyttääkö ulkoisesti siisteiltä?
• Täydellisen tuplagerusetin letkuihin, painemittariin ja boltsnappeihin menee aika paljon rahaa niihinkin.
  • Setti jossa on valmiiksi oikean mittaiset letkut voi olla edullisempi kuin haalia osia sieltä täältä.
• Tuplasetin letkujen pituudet:
  • Tiukat DIR mitat (DST+5 alentajilla)
    • pääannostin 210 cm
    • vara-annostin 56 cm
    • painemittari 56 cm
    • puvun letku vasemmasta alentajasta 56 cm
    • wingin letku
  • Meitähän on vähän eri kokoisia ja muotoisia joten pientä pelivaraa ehdottomiin letkujen pituuksiin voi ottaa. 
  • Alentajan malli vaikuttaa muutaman sentin letkun pituuteen niissä letkuissa jotka mahdollisesti tekee tiukempia mutkia.
  • Useimmiten lisää pituutta tekee mieli tuplasetin painemittarin letkuun jossa 61 cm voi tuntua jo selvästi helpommalta klipata.  Vara-annostin jos kiristää, voi siihen auttaa miflex letku kumiletkun sijaan ja/tai vähän pidempi letku.
• Kumi vai Miflex letkut?
  • kumpikin toimii käytännössä hyvin mutta molemmilla on vankat kannattajansa ihan hyvin perustein
  • kumi on halvempaa ja toimii hyvin 
  • setissä voi sekoittaa, esim. pitkä letku kumista ja täyttöletkut Miflexia
  • Uusi Miflex XT tech letku yrittää yhdistellä molempien hyviä puolia 
  • Punottuihin letkuihin on liittynyt kestävyysongelmia tropiikissa. Nämä ilmeisesti kuitenkin liittyvät muiden valmistajien miflex kopioihin.

Selkälevy ja hihnasto

• Selkälevy
  • yleisin valinta on teräslevy
    • Haponkestävää terästä, mielellään ei maalattu
    • Useimmat tarvitsevat joka tapauksessa lisää painoja, joten selkälevyssä paino on oikeassa kohdassa.
  • Alumiiniselkälevy on 1-2kg kevyempi
    • Vaihda tähän Suomessakin jos teräslevyn kanssa olet ylipainoinen vedessä. Teräslevyssä ei ole mitään muuta hyvää kuin hyvä sijainti painolle jos lisäpainoa tarvitsee.
    • Monilla on erikseen alumiininen reissuselkälevy.
• Hihnasto
  • Kiinteä, yhden palan hihnasto on suositeltu
    • Soljet saattavat hajota
    • Toiselle hartialle solki helpottaa pukemista ja riisumista huomattavasti. Jos toinen hartiahihna irtoaa, setti pysyy kyllä selässä ja pintaan pääsee ihan rauhassa nätisti, joten tämä voi olla hyvä kompromissi jos setin pukeminen ja riisuminnen on vaikeaa.
  • Toiset tykkäävät jäykemmästä ja toiset löysemmästä hihnasta.
    • Hihnan valinta vaikuttaa lähinnä siihen miten helposti settiin pääsee sisään.
    • Jäykempi hihna pysyy itsestään hieman koholla
  • Ainoa kriittinen kohta on haarahihna: sen on syytä olla pehmeintä hihnaa jonka löydät, koska jäykkä hihna kuluttaa kuivapuvun haaruksia.
    • Esim. Sukellusluolassa on hyvää ekstrapehmeää hihnaa tähän.
    • Halcyonin hihnaston haararemmi on valmiiksi pehmeää hihnaa.

Wingi

• Wingejä on kahta eri päätyyppiä: hevosenkenkä ja donitsi.
• Hevosenkenkämalli
  • Vaatii vähän erilaisen tekniikan, että wingissä olevan ilman saa heiluteltua takadumpille
  • Ilma ei liiku takakautta
  • Kevytjalkaiset voivat tykätä hevosenkengästä vähän enemmän.
• Donitsimalli
  • On yhtenäinen rinkula. Ilma virtaa myös takakautta
  • Joidenkin mielestä helpompi käyttää
• Sinkku- ja tuplawingit ovat eri kokoisia.
  • Tuplawingiä ei voi käyttää sinkkupullon kanssa.
  • Jotkut valmistajat väittävät että wingi käy molemmille, mutta tuplawingi on joka tapauksessa valtava sinkkupullon kanssa ja sen tyhjentäminen vaikeaa.
  • Ei siis kannata preferoida “yhdistelmäwingejä”
• Tuplawingin suositeltava koko on 18-22 litraa.
  • Myös 25 litran malleja myydään, mutta ne ovat enemmän tarpeen jos selässä on tupla-18 ja kainalo täynnä dekopulloja. 25 litran wingillä sukeltaa kyllä tupla-12:lla, mutta wingin käyttö on vähän tavallista hankalampaa. Yhtään pienemmille pulloille sitä ei voi suositella. 
• Suosittuja wingimalleja tuplasetille
  • Agir (Niord)
  • DirZone
  • Halcyon (Evolve 40)
  • Tecline (Donut 22)
  • (Ursuit)

Pullot

Mikä pullokoko sopii minulle?

• Jos suunnitelmissa on jatkaa sukeltamista pidemmälle ja selkä kestää, niin tupla-12 on hyvä valinta jo ekoiksi tupliksi. Ne on yleisimmät standardipullot, ja erityisesti vähänkään pidemmälle viety sukeltaminen on helpompaa kun koko tiimillä on samat pullot.
• Kuplalaisilla on tuplia laidasta laitaan. Pyydä lainaan ja käy testaamassa miten ne toimii itsellä.
• Laske paljonko tarvitset kaasua niillä sukelluksilla mitä tulet tekemään. Huomioi minimikaasu hätätilanteille ja kaasunjaoille
• D7, 232 bar
  • Kaasumäärä riittää vielä 20m asti
  • Kevyet roudata pinnalla
  • Vain hieman enemmän kaasua kuin sinkku 12l, mutta tuplasetti on vakaampi
  • 7 litraiset pullot ovat lyhyitä ja etupainoisempia settejä
• D7, 300 bar
  • 300 bar pullot ovat hieman vähemmän suosittuja
  • ~10kg kevyempi pinnalla kuin D12 232bar. Vedessä paino on käytännössä lähes sama.
  • Suunnilleen saman verran kaasua kuin D8,5 232bar
  • Enemmän kaasua, riittää jo 30m dykkeihin riippuen kaasunkulutuksesta
  • Kaikkialla ei saa 300 bar täyttöjä
  • 300 bar pulloja ei käytännössä koskaan saa täytettyä 300 bar asti
    • kovissa paineissa kaasu lämpenee nopeasti ja vaatisi useamman toppauksen pullon viilennettyä.
    • Käytännössä täydet 300 bar pullot ovat ~270 bar
      
  • ~230 bar eteenpäin kaasu ei myöskään käyttäydy kuin ideaalikaasu
    • molekyylien viemä tila ja vetovoima kasvattavat myös painetta.
    • 300 bar kaasua ei siis ole 1.5x kertaisesti 200bar verrattuna, vaan hieman vähemmän.
  • 300 bar CFM nitrox-täyttöjen tekeminen on myös hieman hankalampaa.
    • Kammion täyttöasemalla ei saa täyttää 36% nitroxia yli 230 bar, sillä hapen osapaine kasvaa liian korkeaksi.
    • Korkeampiin paineisiin on siis topattava ilmalla.
    • Ongelma ei kuitenkaan ole suuri, sillä olisit varmaan muutenkin tehnyt erillisen toppaustäytön.
• D8,5 232 bar
  • ~8kg kevyempi pinnalla kuin D12 232bar.
    • Vedessä paino on käytännössä lähes sama, eli jos vaihtelee esim. D8.5:n ja D12:n välillä, todennäköisesti painoja ei tarvitse venkslailla.
  • D8,5 pullot ovat pitkulaiset. Sama halkaisija kuin 7l pulloissa, pidempi kuin 12l pullot.
  • Kaasua riittänee kaikille alle 30m sukelluksille sitten kun kulutus alkaa olla hanskassa. Kaasua on suunnilleen saman verran kuin D7 300bar.
  • Pantoja saa kahta leveyttä. Kannattaa ostaa leveät (pullot kaukana toisistaan) jos on valinnanvaraa. Helpommat käsitellä, välisilta helpommin saatavilla, vakaammat vedessä.
• D10, 232 bar
  • Hieman harvinaisempi pullokoko
  • Jo reilusti kaasua
  • Sama halkaisija kuin D12, mutta lyhyempi
  • Joidenkin mielestä trimmin kannalta hankala. Painopiste edessä
• D12 232 bar
  • Hyvä yleispullo, yleisin Kuplassa.
  • P2-sukelluksille riittää melkein mille vaan sukellukselle suoranousurajoissa, vaikka kulutus olisikin vähän korkeampi tai olisi työläs sukellus.
  • Voi tehdä kaksikin matalaa sukellusta samoilla pulloilla.
  • Ainoana settinä soveltuu kaikkeen perussukeltamiseen.
    
• 200 bar pullot?
  • Esim. 200bar D12 ovat kooltaan ja painoltaan samaa luokkaa kuin 232. Niihin mahtuu vähemmän kaasua
  • 200 yleisesti hiukan kevyemmät kuin 232, pullojen taara kuitenkin vaihtelee
  • “Kevyimmät 12/200t taitaa olla 12kg ja painavimmat 232:t mitä oon nähnyt on huidellut 15kg hujakoilla”
  • Voi ajatella vain “pienempinä pulloina” 
  • Helpottaa kuitenkin laskemista haastavammilla sukelluksilla kun kaikillla on tilavuudeltaan samankokoiset pullot.
  • Hyvässä kunnossa vanhatkin pullot on aikalailla ikuiset
  • Voi saada halvemmalla kuin 232bar pulloja
    
    
• Concave-pullot?
  • Concave-pulloissa pullon pohja on kovera
  • Hieman painavammat ja takapainoisemmat
  • Pysyvät itsestään pystyssä.
    • Voivat olla Hinkissä hankalat, kun penkkiä vasten asetetut pullot eivät tahdo pysyä kaikissa kulmissa kun pohja ei ole pyöreä.
    • Jos on backplate, regut, wingi jne. kiinni, itsestään pystyssä pysymisestä voi lähinnä haaveilla (tai pitää varautua siihen että kolisee).
    • Itsestään pystyssä pysymistä ei kannata käyttää ostoperusteena, takapainoisuus on hyvä asia jos meinaa pyöreäpohjaisilla kaatua nenälleen.
• Pullojen valmistaja ja maalipinta
  • Suomessa käytetään (ja käytettyjen markkinoilla liikkuu) selkäpulloina teräspulloja jotka ovat useimmiten italialaisen Faberin tai saksalaisen Eurocylindersin (ECS) valmistamia.
  • Teknisesti Faberin pullot ovat ehkä hieman laadukkaampia kuin maalipinnaltaan lohkeilevat ja pintaruostetta keräävät ECS:t. 
  • Käytännössä tällä ei ole merkitystä ja kaikkien valmistajien pullot ovat sukelluskäytössä jokseenkin ikuisia ja toimivia ellei niitä aivan poikkeuksellisella tavalla pahoinpidellä.
  • Maalipinnan pienistä naarmuista ei siis huolta ellei pullo ole näkyvästi pahasti ruostunut. Pullot voi maalata tai maalauttaa uudelleen jos haluaa, esim. katsastuksen yhteydessä.
    
• Kierteet ja venttiilit
  • Moderneissa eurooppalaisissa pulloissa on kaulalla pullon ja venttiilin välissä M25/2 kierre
    • Pienissä pukukaasupulloissa M18/1,5, joka on ok siihen käyttöön.
    • Älä osta muilla kierteillä olevia käytettyjä pulloja. 
  • Kierremerkintä täytyy lukea sekä pullossa että venttiilissä ja olla yhtenevä. 
    • M25/2 ventiilin saa nimittäin kierrettyä vanhoissa pulloissa joskus tavattavaan ¾” tuumakierteeseen mutta liitos ei pidemmän päälle kestä.  Suomessakin on tapahtunut räjähdys tällaisella yhdistelmällä.
      
    • Uudehkoissa pulloseteissä ongelmia ei juuri ole.  Tarkasta silti aina että kierteet on oikeat ja merkinnät löytyvät, ne vaaditaan myös katsastuksessa.
  • Venttiileiden kanssa on käytännössä harvoin ongelmia, mutta niitäkin täytyy huoltaa ja varaosia tarvitaan. 
    • Pulloja ostaessa huomioi venttiilin merkki ja malli ja selvitä mistä siihen saa varaosia. 
    • Venttiileistä ulkopinnaltaan viimeistelemätön SOS ja kaunis kallis Nautec tuntuu toimivan sukelluskäytössä ihan yhtä hyvin. 
    • Tässä ei siis välttämättä tarvitse tuhlata rahaa merkkiin. 
    • Pehmeäpintaiset kuminupit on paremmat kuin kovat.
      • Nupit voi vaihtaa.
    • Muovinupit kannattaa vaihtaa; niillä on taipumus jossain vaiheessa haljeta, jonka jälkeen pulloja ei enää saa auki/kiinni ilman työkaluja (… ennen uuden nupin vaihtamista).
  • Tuplasetin välisillan malleista yleisempi ja suositeltava on versio jossa tiivistävät o-renkaat on putken rungon kyljessä. 
    • Uudet pullot myydään käytännössä aina tällaisilla välisilloilla. 
    • Vanhemmissa venttiileissä löytyy mallia jossa välisilta tiivistyy putken päästä.
      • Vaikka tällainen välisilta on yksinkertaisempi, se vaatii tiukan kiristyksen eikä välisillan pituudessa ole säätövaraa.
    • Yleisenä neuvona päästätiivistyviä välisiltoja ei kannata käytettynäkään hankkia.
    • Päistä tiivistyvä välisilta
  • Kierre regua varten on yleisimmin DIN G⅝” kierre.
    • Myynnissä on myös venoja ja reguja joissa venttiilin ja regun välinen kierre on M26, erityisesti nitrox/happi käyttöön.
    • M26 kierteisiä reguja/venttiileitä ei kannata ostaa.  Niiden käyttöä ei Suomessa viranomainen vaadi joten Kuplassa käytetään yleisesti ⅝ kierrettä (eli ns. “tavallista ilmakierrettä”) kaikille kaasuille. 
    • M26 kierteeseen sekaantuva joutuu käyttämään adapteria kaikissa täytöissä ja adapterin hukkaaminen on omalla vastuulla.
  • 300 bar pulloventtiilissä on regua varten pidempi kierre kuin 232 venttiilissä.
    • Samat regut käyvät molempiin, mutta kompressorin 300bar täyttöpää ei tiivisty 232 bar venttiiliin.
    • Katsastuksessa pullon ja venttiilin käyttöpaineen täytyy vastata toisiaan, eriparisia settejä ei kannata ostaa käytettynäkään. 
      
      
• Stage/kylkipullo?
  • Stageina/kylkipulloina käytetään useimmiten alumiinipulloja.
  • mitat, tilavuus ja taara ovat erittäin tärkeitä käsiteltävyyden takia. 
  • Luxferin pullot on hyväksi todettu valinta. 
    • Merisukelluksilla Luxfer ALU7 (7l) on suosittu ensimmäiseksi dekopulloksi.
    • Muita tavallisia ovat 40 cf (5,7l) happi ja Luxfer 80 cf (11,1l) pullot. 
  • Stageostoksille kannattaa lähteä vasta oman tekkikouluttajan ohjeiden kanssa jos vielä silloinkaan.  Kuplasta nimittäin löytyy ihan varmasti lainaan stagepullo reguineen kurssille.
  • Sidemount neuvoja kannattanee kysellä Kuplan sidemount-sukeltajilta
    
    
• Pullojen leima, katsastus n. 80€ + vaiva ~8€ arvoa per lisävuosi leimaa
  • Pullot käytännössä ikuisia, kun huoltaa tasaisin välein ja ei anna ruostua (esim. Pohja-suojien alla…)
  • Käytettyjä pulloja ostaessa kannattaa huomioida, kuinka lähellä seuraava katsastus on. Tämä vaikuttaa hintaan.

 

Kuplan hankintaopas laitesukellukseen
Taso 0	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 4
Kerrasto Loki Maski	Aluspuku Kuivapuku	Tietokone Varavalo Räpylät Haka Kompassi	Huolto Poiju&Spool Päävalo Laatikko Varamaski Wetnotes	Regulaattorit Leikkuri Selkälevy Wingi Pullot